29.3.2012

Rakastaminen, rakastuminen - saako ne tunnustaa?

Onko rakkaus sallittua vanhoillislestadiolaisten keskuudessa? Saako rakkautta tunnustaa? Saako rakkauteen vedota? Saako halata? Saako antaa poskisuudelman?

Moni ex-vl sanoo, ettei ole koskaan saanut rakkauden tunnustusta vanhemmiltaan. En muista, että itsellenikään olisi sitä kovin mainostettu, mutta rakkautta osoitettiin toisilla tavoin, ei sanoin.

Väitän, että rakkauden osoittaminen ei ole vuosikymmeniin ollut Suomessa kovin huudossa. En usko, että lapsuudessani kovin monessa perheessä rakkautta julistettiin usein ja päivittäin tai että lapsia olisi sylitelty tai halailtu päivittäin pitkiä aikoja.

Mielestäni on väärin väittää, että vain vl-piireissä ei tunnusteta lapsille rakkautta tai anneta lapsille syliä tai heitä ei halata, paijata tai pussailla. Väitän, että se on ollut ajasta kiinni - ei silloin muutkaan tehneet niin.


Nykyään on maailma on avautunut, on nähty, miten poskisuudelmia annetaan maailmalla. Miten osoitetaan halaamalla ystävyyttä. On nähty, kuinka voi pitää lasta sylissä ja omaa puolisoakin pitää lähellä. Netistä saa uutta tietoa ja näkee, että hellyys voi olla lähelle tulemista ja huomioon ottamista päivittäin.

Ymmärrän sen, että jos on useita lapsia, niin ei jokaiselle riitä syliä niin pitkäksi aikaa. Pitää muistaa pitää edes hetki tai edes kuunnella lasta, kysyä päivän kuulumiset.

Omaa puolisoakin voi pitää lähellä ilman yhdynnän vaatimista. Tekee hyvääkin, ettei aina kaikki päädy yhdyntään. Saa olla vapaasti myös lähekkäin, eikä se ole mitenkään huono asia.


Omia lapsiani pyrin päivittäin sylittelemään, pitämään lähelläni ja kertomaan rakkauteni heille. Vähintään joka ilta sanon lapsilleni rakastavani heitä. Muistakaa te muutkin tämä! Lapset ovat rakkaus ja rikkaus :)

Omista lapsistani näkee, että heille on osoitettu hellyyttä - he osaavat hellitellä takaisin sekä äitiä, isää että toisiaan. Välillä päivässä saa useamman pusun poskelle, välillä ihanan rutistushalauksen.


Isoissa vl-perheissä kyläillessä pyrin siihen, että pidän lapsia sylissä ja huomioin heitä, vaikka tykkäänkin myös keskustella aikuisten kanssa. Tiedän, että se pieni hetki pelkästään sen yhden lapsen kanssa, voi olla merkityksellinen tämän lapsen elämässä. Muistavat, että se täti/nainen oli sellainen, että piti aina sylissä, kuunteli ja jaksoi auttaa.


Muistakaa, että myös ihan teini-ikäiset lapset kaipaavat sitä äidin tai isän syliä, vierusta. Saa ottaa siihen viereen ja kysyä päivän kuulumiset. Tai ihan vaan, että miten menee. Se on lapselle todella merkityksellistä, että näitä kysellään, vaikka lapsella menisikin kaikki hyvin. Toisaalta, jos omaan lapseen on pitänyt läheiset välit, niin oman lapsen joutuessa vaikeuksiin tai pulmiin, on hänen helpompi niistä kertoa vanhemmilleen.

1 kommentti:

  1. Mikä loistava kirjoitus! Mahtavaa tekstiä kerrassaan ja täyttä asiaa. En tiennytkään aiemmin, että sinulla on omia lapsia. Ehkä olet siitä joskus saattanut kirjoittaakin.

    "Tiedän, että se pieni hetki pelkästään sen yhden lapsen kanssa, voi olla merkityksellinen tämän lapsen elämässä." Kuin suoraan ajatuksistani. Olemme usein vaimoni kanssa keskustelleet, miten tärkeää on huomioida pieniä lapsia. Mielestäni vielä erityisen tärkeää suurten perheiden lapsia. Se kun vain on valitettavasti fakta, että suuren perheen vanhemmilla ei ole käytännön syistä mahdollista antaa huomiota jokaiselle lapselle yksilöllisesti saman päivän aikana, ainakaan siinä määrin kuin pienemmässä perheessä. Välillä minusta tuntuu pahalta, että suuren perheen lapset eivät ikään kuin saa mahdollisuutta elää lapsuuttaan yksilöllisesti huomioituna, vaan aina on uusi vauva viemässä huomiota, aina on myös liuta muita pieniä lapsia jakamassa vanhempien huomion, jotka tottakai myös tarvitsevat sen kaiken kaipaamansa huomion. Varsinkin siksi haluan ottaa syliin ja huomioida erityisesti suurten perheiden pieniä lapsia. Haluan olla se aikuinen jolla on aikaa lapselle, jonka lapsi muistaa mieluummin siitä,että se otti aina syliin, kuin että se toi aina jonkun kivan lahjan.
    Kiitos, että kirjoitat!!

    VastaaPoista